Lepistöt - johdanto

Lepistö on yleinen länsisuomalainen sukunimi, se on esiintynyt 1400-luvun lopulla Tennilässä (1478 Erich Lepistö), Pohjanmaalla sukunimeä on tavattu 1600-luvun alkupuolella. Tutkimusten mukaan Savossa nimeä ei esiintynyt vielä 1500-luvulla, 1690 luvulla sukunimeä esiintyi vain Mäntyharjulla ja 1890 Lepistö oli Savossa jo yksi yleisimmistä sukunimistä.

Mäntyharjun Lepistöjen on arveltu olevan peräisin Pertunmaalta Lepistön talosta. Lepistön talo sijaitsi aikanaan Peruveden rannassa. Ensimmäiset merkinnät Lepistöistä ovat 1600-luvulta, kantaisä lienee Lemetti (Clemet) Lepistö, jonka on elänyt ainakin 1600-luvun alkupuolella.

Mäntyharjun kirkonkirjoissa Lepistö esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1681 (Hendrik Jöransson Lepisto ja Karin Nilsd:r Huchtiainen vihitty 29.9.1681) ja 1692  (Christer Lepiston poika Hendrick syntynyt 17.1.1692).

Suomen asutuksen yleisluettelossa on merkintä Pertunmaan Lepistön kohdalla vuodelta 1710-1711. Siinä mainitaan Erkki (Erich) Lepistö, jolla on pojat: Juho (Johan), Sipi (Sigfrid), Heikki (Henrich) ja Tuomas (Thomas). Merkinnän mukaan Juho jää Pertunmaan Lepistöön, Sipi muuttaa Mäntyharjulle ja Heikki ja Tuomas vaimoineen muuttavat Mikkelin pitäjään. Henkikirjojen ja kirkonkirjojen perusteella Sipi muuttaa ensin vuokraviljelijäksi Pertunmaan Hintikkalaan ja myöhemmin yhdessä poikansa perheen kanssa Saviniemen Kettuun. Heikistä ja Tuomaksesta löytyy merkinnät vuoden 1712 henkikirjasta Mikkelin pitäjän Lahnamasta (Lahnaniemi), myöhemmin heistä ei valitettavasti näy jälkeä.

Edellä esitettyjen lisäksi Mäntyharjun Lahnaniemessä on jo 1600-luvun lopulla useammassakin talossa Lepistöjä. He ovat todennäköisesti peräisin myös Pertunmaan Lepistön talosta, mutta tätä ei ole vielä pystytty lähdeaineiston perusteella todentamaan. Todennäköisesti kaikki Mäntyharjun, Pertunmaan, Hirvensalmen ja Mikkelin Lepistöt ovat sukua keskenään.